Leijonien matka kohti MM-kisoja: Ketkä Liiga-tähdet nousevat maajoukkueen ratkaisijoiksi?

Suomi aloittaa uuden valmistautumisjakson kohti jääkiekon MM-kisoja, ja samalla esiin nousee tuttu kysymys: ketkä Liigan pelaajista ovat valmiita ottamaan johtavan roolin Leijonissa? Aihe on tärkeä, sillä suomalainen jääkiekko rakentuu vahvasti kotimaisen pääsarjan ja maajoukkueen väliselle yhteydelle. Liiga tuottaa jatkuvasti pelaajia Leijoniin, ja MM-kisat näyttävät, kuinka hyvin tämä järjestelmä toimii käytännössä. Tällä hetkellä liigassa pelaa useita kiinnostavia nimiä, jotka ansaitsevat tarkemman tarkastelun.

Jääkiekkomaa ja voittamisen perinne – miksi Suomi kuuluu aina ennakkosuosikkeihin?

Suomi on yksi maailman vahvimmista jääkiekkomaista. Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n tilastojen mukaan Suomi kuuluu miesten MM-kisojen kaikkien aikojen menestyneimpiin maihin mitalimäärällä mitattuna. Lisäksi Leijonat voitti olympiakultaa vuonna 2022.

Todellinen käännekohta nähtiin vuoden 1995 MM-kisoissa. Suomi voitti tuolloin ensimmäisen maailmanmestaruutensa kaatamalla Ruotsin finaalissa maalein 4–1. Voitto muutti pysyvästi sekä kansainvälistä käsitystä Suomen jääkiekosta että suomalaisten omaa suhtautumista maajoukkueeseen. Sen jälkeen menestys on jatkunut:

• MM-kisat 2011 – toinen maailmanmestaruus.
• MM-kisat 2019 – maailmanmestaruus Slovakiassa.
• MM-kisat 2022 – maailmanmestaruus kotikisoissa.
• Olympialaiset 2022 – historian ensimmäinen olympiakulta.

Erityisen merkittävää oli, että Suomi voitti vuonna 2022 sekä olympialaiset että MM-kisat saman kalenterivuoden aikana. Tällainen tuplamestaruus on nykyjääkiekossa harvinainen saavutus. Myöskään vuoden 2026 maailmanmestaruutta ei voi sivuuttaa. Suomi voitti Zürichissä pelatussa MM-finaalissa Sveitsin jatkoajalla 1–0 ja juhli historiansa viidettä maailmanmestaruutta.

Suomalainen jääkiekko tunnetaan myös yllätyskyvystään. Jokainen lajia seuraava tietää, että Leijonat pystyvät haastamaan ennakkosuosikit lähes missä tahansa turnauksessa. Siksi monet jääkiekkofanit seuraavat tarkasti myös vedonlyöntimarkkinoita. Ennen suuria turnauksia keskustellaan paljon joukkueiden voimasuhteista, loukkaantumisista ja kokoonpanoista. Samalla vertaillaan kertoimia ja arvioidaan, miten eri ottelut saattavat edetä.

Nykyään suuri osa vedoista tehdään verkossa esimerkiksi Sportaza nettivedonlyönti -palvelun kaltaisilla alustoilla. Tällaisilla sivustoilla voi seurata kertoimien muutoksia, vertailla eri ottelukohteita ja löytää vetoja sekä yksittäisiin peleihin että kokonaisiin turnauksiin. Pelaaminen onnistuu helposti myös otteluiden aikana, ja kohteita löytyy niin lopputuloksiin kuin yksittäisiin pelitapahtumiinkin.

Juuri tästä syystä Liiga kiinnostaa sekä kiekkofaneja että vedonlyönnin seuraajia. Se toimii tärkeimpänä väylänä maajoukkueeseen. Vaikka Liiga ei muodollisesti kuulu jääkiekkoliiton alaisuuteen, juuri siellä pelaajat saavat ensimmäiset vakituiset kokemuksensa aikuisten huipputasolla. Sama osaaminen siirtyy myöhemmin Leijonien käyttöön.

Liigan uudet tähdet kolkuttelevat jo maajoukkueen ovea

Viime kausi osoitti selvästi sukupolvenvaihdoksen olevan käynnissä. Yksi näkyvimmistä nimistä on Tapparan Benjamin Rautiainen. Hänen runkosarjatilastonsa olivat vakuuttavat:

• 77 pistettä (25 maalia + 52 syöttöä) 59 ottelussa;
• 1,31 pistettä ottelua kohden;
• Joukkueen tehokkain pelaaja.

Luvut nostavat hänet Liigan suomalaisten kärkipelaajien joukkoon. Olennaista ei kuitenkaan ole vain pistemäärä, vaan tasaisuus. Kansainvälisissä turnauksissa arvostetaan ennen kaikkea jatkuvaa suorituskykyä.

Toinen huomionarvoinen nimi on JYPin Jere Lassila. Hänen kautensa sisälsi: 58 pistettä 59 ottelussa, lähes piste per ottelu -tahti, vahvaa pelaamista keskushyökkääjänä. Lassilan vahvuus on monipuolisuus. Hän pystyy osallistumaan sekä hyökkäys- että puolustuspelaamiseen, mikä sopii hyvin suomalaisen jääkiekon pelitapaan. Kärppien Roni Hirvonen edustaa hieman erilaista pelaajatyyppiä. Hänen arvonsa perustuu pisteiden lisäksi kokemukseen: Suomen U20-maajoukkueen entinen kapteeni, yli 50 pisteen kausi Liigassa, kokemusta kansainvälisistä junioriturnauksista.

Myös Santeri Huovila ansaitsee maininnan. Hän keräsi osan kaudesta 42 pistettä ja kuului nuorten pelaajien tehokkaimpiin syöttäjiin koko liigassa.

SaiPan Otto Kivenmäki pelasi erinomaisen kauden: 57 pistettä (11 maalia + 46 syöttöä) 59 ottelussa, lähes piste per ottelu, yksi liigan parhaista syöttäjistä keskushyökkääjien joukossa.

Hänen pelinsä perustuu hyökkäysten rakentamiseen, nopeisiin syöttöihin ja kiekonhallintaan. Juuri tällaisia ominaisuuksia suomalainen pelijärjestelmä arvostaa.

Kärppien Aku Räty päätti kautensa noin 57 pisteeseen hieman yli 50 ottelussa. Se nostaa hänet Liigan tasaisimpien keskushyökkääjien joukkoon.

JYPin Valtteri Ojantakanen puolestaan teki vaikutuksen maalintekijänä. Hänen tilastonsa: 37 maalia, 17 syöttöä, 54 pistettä 59 ottelussa.

Tärkeää ei ole vain maalien määrä, vaan myös aktiivisuus: yli 270 laukausta kauden aikana, yksi liigan aktiivisimmista laukojista, vahva tehokkuus ylivoimalla.

Miksi pisteet eivät yksin ratkaise maajoukkuepaikkaa

On tärkeää ymmärtää, että Suomessa pelaajia ei arvioida pelkkien pisteiden perusteella. Valmentajat kiinnittävät huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: kurinalaisuus jäällä, pelaaminen ilman kiekkoa, päätöksenteon nopeus, taktinen monipuolisuus, puolustuspelaamisen luotettavuus.

Tämä selittää, miksi joskus hieman vähemmän pisteitä kerännyt pelaaja saa paikan maajoukkueeseen tehokkaamman pistemiehen sijaan.

Myös historiallinen näkökulma tukee tätä ajattelua. Esimerkiksi vuoden 2019 maailmanmestaruuden voittanut Leijonat ei rakentunut yksittäisen supertähden ympärille. Joukkueen vahvuus oli tasapainoinen rakenne ja kurinalainen joukkuepelaaminen. Siksi myös alempien ketjujen pelaajat voivat nousta turnauksen ratkaiseviksi hahmoiksi.

Leijonien tulevaisuus rakentuu Liigassa

Suomen jääkiekkomaajoukkue on jo vuosien ajan saanut suuren osan pelaajistaan kotimaisesta Liigasta. Tämä malli on tuottanut tulosta pitkään, minkä vuoksi liigassa tapahtuvat muutokset näkyvät nopeasti myös maajoukkueessa.

Liigassa on nyt useita hyökkääjiä, joiden pistetahti ylittää yhden pisteen ottelua kohden. Eurooppalaisessa jääkiekossa se on jo taso, joka herättää maajoukkuevalmennuksen huomion. Sarjan kehitys ei näy ainoastaan tähtipelaajissa, vaan myös joukkueiden kokonaisleveydessä.

Valokeilassa ovat erityisesti Benjamin Rautiainen, Jere Lassila, Otto Kivenmäki, Aku Räty ja Valtteri Ojantakanen. Rautiainen vaikuttaa tällä hetkellä valmiimmalta ottamaan seuraavan askeleen Leijonissa. Lassila ja Kivenmäki tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja keskikaistalle, Räty tuo vakautta kokoonpanoon ja Ojantakanen vastaa puhtaan maalintekijän roolista.

Historiallisesti Suomi on kulkenut samanlaisen kehityspolun useita kertoja. Vuoden 1995 maailmanmestaruuden jälkeen jokainen uusi sukupolvi on käynyt läpi saman prosessin: uudistuminen, vakiintuminen ja uusien johtajien nousu kotimaisesta liigasta. Näin syntyivät myös vuosien 2011, 2019 ja 2022 mestarijoukkueet.

Tilanne näyttää nyt hyvin samanlaiselta. Liiga tuottaa jälleen pelaajia, jotka eivät ole pelkästään lupaavia tulevaisuuden nimiä, vaan osoittavat jo nyt valmiuksia kansainväliseen huipputason jääkiekkoon.

Kuka heistä nousee uuden Leijona-sukupolven kasvoiksi? Vastaus ei ole vielä selvä. Yksi asia näyttää kuitenkin varmalta: seuraava suuri suomalainen maajoukkuetähti pelaa todennäköisesti jo nyt Liigassa. Aika näyttää, kuka ottaa tuon paikan omakseen.