Rita Niemi-Mannisen pohdinta lapsen somenäkyvyydestä sytytti kiivaan keskustelun

Hyvinvointialan yrittäjä Rita Niemi-Manninen on nostanut sosiaalisessa mediassa esiin aiheen, joka koskettaa monia perheitä: missä kulkee raja vanhempien avoimuuden ja lapsen yksityisyyden suojan välillä? Niemi-Manninen ja hänen aviomiehensä Aki Manninen ovat tunnetusti pitäneet 7-vuotiasta Donna-tytärtään esillä omilla sosiaalisen median tileillään, joissa tämä on esiintynyt tunnistettavasti jo pitkään.

Niemi-Manninen avasi ajatuksiaan jakamassaan päivityksessä:

– Tätä postausta tehdessä pysähdyin itsekin miettimään aika paljon sitä, missä menee avoimuuden ja lapsen yksityisyyden raja. Välillä tuntuu, että ihmisiltä unohtuu yksi somen ihan perusasia: täällä ei näy koko elämä, hän aloittaa.

– Täällä näkyy palasia. Niitä hetkiä, joita itse haluamme jakaa. Mutta ei meidän koko elämää, kaikkia tunteita, kaikkia tapahtumia tai sitä, mitä tapahtuu silloin, kun kamera ei ole päällä. Ja vaikka Donna näkyy meidän somessa, se ei tarkoita, että hänen koko elämänsä olisi kaikkien nähtävillä, Niemi-Manninen toteaa.

– Minä päätän, mitä jaan ja ennen kaikkea suojelen sitä, mitä en jaa. Jotenkin sitä vain välillä ihmettelen… miten helposti ihmisiltä unohtuu, että some on vain pieni kurkistus toisen elämään, ei koko totuus. Yhden kuvan tai videon perusteella ei voi koskaan tietää koko tarinaa, hän lopettaa.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

Henkilön R I T A 💎 RITAKI OY (@ritaniemiofficial) jakama julkaisu

Kirjoitus sai aikaan vilkkaan keskustelun julkaisun kommenttiosiossa. Monet seuraajat kokivat tarpeelliseksi huomauttaa niistä vaaroista ja riskeistä, joita lapsen yksityiskohtaiseen ja tunnistettavaan näkymiseen laajan yleisön edessä liittyy.

Yksi kommentoijista nosti esiin turvallisuusriskit ja tiedon keräämisen:

– Minä haluaisin ottaa tähän sellaisen näkökannan, että teidän somen perusteella tiedän esim. seuraavia asioita: missä Donna asuu, mitä koulua ja luokkaa hän käy, mitä harrastuksia hänellä on. Kaikki tämä teidän jakamien julkaisujen perusteella. En tee näillä tiedoilla mitään, mutta maailma on nykyään niin sairas, että koskaan ei tiedä mitä tapahtuu?? Lapsia ja arkea voi jakaa somessa myös ilman, että kertoo yksityiskohtaisesti kaikkea tai näyttää lapsen kasvoja. Muutaman viattomalta vaikuttavan julkaisun, tarinan tai peräti lauseen perusteella voi selvittää paljon asioita. Ja pahimmillaan joku hullu näitä tietoja selvittää. Miettikää tätä.

Toinen kommentoija pohti asiaa lapsen tulevaisuuden ja digitaalisen jalanjäljen kannalta vertaillen tilannetta muihin julkisuudessa oleviin vanhempiin:

– Lapsi voi olla osa vanhempansa somea ilman, että lapsen tarvitsee olla siellä tunnistettavissa
Arkea, yhteisiä hetkiä ja pieniä paloja perhe-elämästä voi jakaa myös niin, että lapsen kasvot, nimi tai muut tunnistettavat tiedot jäävät pois. Hyvä esimerkki tästä on Sara Parikka. Lapset ovat mukana perheen elämässä ja julkaisuissa, mutta heidän yksityisyyttään kunnioitetaan samalla. Jos lapsesta julkaistaan paljon kuvia ja videoita, joissa hänet voi helposti tunnistaa, kannattaa myös miettiä, mitä se tarkoittaa lapsen kannalta myöhemmin. Kun vanhemmalla on yli 100 000 seuraajaa, kyse ei enää ole vain omalle lähipiirille jaetuista perhekuvista.

Keskusteluun osallistui myös asiantuntijataho, joka toi ilmi tekoälyn ja verkkomateriaalin väärinkäytön luomat uudet uhat:

– Harvemmin kommentoin mihinkään, mutta nyt haluan nostaa esiin näkökulman, joka näkyy erityisesti omassa työssäni. En kuitenkaan ota kantaa siihen, mikä tässä on oikein tai väärin – näen, että nämä asiat ovat harvoin niin mustavalkoisia. Me @nettivihje palvelussa olemme niitä harvoja tahoja Suomessa, jotka näkevät konkreettisesti, miten tavallisia ja arkipäiväisiä (ja usein ”suostumuksettomasti” jaettuja) lasten kuvia voidaan tekoälyn avulla muokata ja käyttää osana seksuaaliväkivaltaa esittävä materiaalia. Valitettavasti tällaisten tapausten määrä on kasvussa. On todella ikävää, että vanhempien ja muiden lasten lähellä olevien aikuisten täytyy nykyään pohtia tätäkin näkökulmaa julkaistessaan lapsesta kuvia. Halusin kuitenkin nostaa asian esiin, jos tämä näkökulma ei ollut vielä tuttu.

Kritiikin rinnalla perhe sai osakseen myös ymmärrystä ja kannustusta. Osa seuraajista näki asian ennen kaikkea perheen omana ratkaisuna, kunhan tytär itse nauttii mukana olosta:

– Donna on todella valloittava ja selkeästi myös itse haluaa ”olla esillä”. Eli häntä ei pakoteta mihinkään mitä hän ei itse halua. Teillä on ihana perhe. Olkaa ylpeitä, yksi toteaa.

– Donnaa katsoessa monesti naurattaa ja tulee hyvä mieli. Uskon, että hän myös sanoo jos ei halua olla ”linssi luteena, toinen kommentoi.

– Tää jakaa kyllä mielipiteitä ja ehkä tärkein onkin että perheellä on yhteinen linja ja siihen ollaan tyytyväisiä, kolmas kirjoittaa.