Suurimmat huijaukset ja petokset viimeisten 10 vuoden aikana

Nettihuijaukset kehittyvät ja muuttavat muotoaan jatkuvasti. Kyberrikolliset onnistuvat vuosittain huijaamaan pahaa-aavistamattomilta netinkäyttäjiltä ympäri maailmaa jopa miljardeja euroja, ja on hyvin todennäköistä, että juuri tälläkin hetkellä tietokonettasi tai mobiililaitettasi väijyy hakkeri pohtien, kuinka siihen pääsisi murtautumaan.

On tärkeää olla hyvin perillä siitä, millaisia vaaroja netissä vaanii, jotta niitä osaisi myös varoa. Tällä sivulla esitellään kuluneiden kymmenen vuoden suurimmat nettihuijaukset ja -petokset sekä muutama konsti, joita noudattamalla voi turvata oman selustansa verkossa surffaillessa.

1. Tietojenkalasteluhuijaukset

Tietojenkalastelu eli phishing on yksi internet-aikakauden suurimmista vitsauksista ja viime vuosien yleisin kyberhuijauksen muoto. Lähes jokainen on joskus saanut sähköpostin, jonka lähettäjä väittää edustavansa jotain tuttua ja luotettavaa tahoa, kuten yliopistoa, pankkia tai verovirastoa. Viestissä olevan linkin klikkaaminen johdattaa sivustolle vahvistamaan henkilötietoja, jonka yhteydessä huijari pääsee niihin käsiksi, ja uhrin tietokone tai puhelin altistuu pahimmassa tapauksessa laajemmalle kyberhyökkäykselle.

Tietojenkalasteluun keksitään jatkuvasti uusia ideoita netinkäyttäjien harhauttamiseksi, mutta hyvin tyypillistä viesteille on saada uhri huolestumaan. Se voi tapahtua esimerkiksi varoittamalla epäilyttävästä toiminnasta käyttäjätilillä, ilmoittamalla maksutietoihin liittyvästä ongelmasta tai pyytämällä täydentämään puutteelliset henkilötiedot. Muita tyypillisiä tietojenkalastelukeinoja ovat maksupyyntö linkin kautta, tekaistun laskun sisällyttäminen viestiin tai ilmaiset etukupongit.

Tietojenkalastelurikosten kohteeksi joutuvat yksityishenkilöiden lisäksi myös kaikkein suurimmat yhtiöt. Esimerkiksi Google ja Facebook menettivät vuosien 2013 ja 2015 välillä peräti 100 miljoonaa euroa maksettuaan taiwanilaisen Quanta Computerin nimissä laadittuja väärennettyjä laskuja. Tämä kuluneen vuosikymmenen suurimpiin lukeutuva kavallus osoittaa hyvin sen, ettei meistä kukaan ole täysin turvassa huijareilta ja että verkossa toimiessa jatkuva valppaus on ensiarvoisen tärkeää.

2. Tekaistut virushälytykset

Kukapa ei haluaisi suojata laitettaan ja pitää viruksia siitä loitolla? Monet pelkäävät saavansa laitteelleen viruksen, ja juuri tähän huijarit tarttuvat erilaisten tekaistujen virushälytysten myötä. Uhria voidaan varoittaa esimerkiksi ponnahdusikkunoihin ilmestyvillä, usein suurieleisillä varoituksilla siitä, että laite on saanut virustartunnan ja että se on mahdollista korjata lataamalla jokin ohjelmisto laitteelle.

Mikäli käyttäjä saadaan lataamaan tällainen ohjelmisto ja toimimaan huijarin ohjeiden mukaisesti, joutuvat luottokorttitiedot helposti vääriin käsiin. Virustorjuntaohjelman lataamisen sijaan uhri tuleekin ladanneeksi itse viruksen laitteelleen, joka avaa myös väylän huijarille päästä käsiksi laitteen sisältöön.

3. Rahahuijaukset

Erilaiset sijoittamiseen ja maksamiseen liittyvät huijaukset ovat aiheuttaneet ihmisille päänvaivaa jo pitkään, eivätkä kuluneet kymmenen vuotta ole tässä suhteessa poikkeus. Esimerkkejä viime aikojen suurimmista huijauksista ovat vuonna 2019 perustettu kryptovaluutan kaupankäyntialusta FTX sekä Saksassa vuonna 2022 suurta kohua herättänyt sähköisten maksujen palveluntarjoaja Wirecardin petosvyyhti, jota on kutsuttu maan historian suurimmaksi yrityspetostapaukseksi.

Sijoituksiin ja maksamiseen liittyvät huijaukset eivät koske kuitenkaan pelkästään suuria yrityksiä, vaan niitä tehtailevat pienetkin toimijat varsin menestyksekkäästi. Usein tällaisissa kohteena ovat aivan tavalliset yksittäiset netinkäyttäjät, joille rahojen menettäminen huijarille on kuitenkin valtava henkilökohtainen kriisi. Tyypillisesti sijoitushuijauksissa pyritään esittelemään houkuttelevia mahdollisuuksia sijoittaa esimerkiksi kultaan, jalokiviin, taiteeseen tai kryptovaluuttaan, mutta myös harhaanjohtava sijoitusneuvonta lukeutuu sijoitushuijausten piiriin.

4. Sosiaalisen median huijaukset

Etenkin viime vuosina sosiaalinen media on joutunut toden teolla huijareiden kynsiin. Monet ovat jo tietoisia rakkaushuijauksista ja osaavat varoa niitä, mutta ne eivät ole ainoa sosiaalisen median huijaustyyppi. Muun muassa Facebookin Marketplace suorastaan kuhisee huijareita, jotka pyrkivät onkimaan käyttäjiltä maksutietoja tai muuta sellaista tietoa, jota voidaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin. Tyypillinen huijauksen muoto voi olla esimerkiksi tekaistu myynti-ilmoitus, joissa kaupitellaan olemattomia koiranpentuja tai mitä tahansa muuta sellaista, joka herättää kiinnostuksen.

Yhä enenevässä määrin huijarit ovat alkaneet ottaa myös yhteyttä tavaroiden myyjiin. Näissä tapauksissa myyjää pyydetään lähettämään tuote jonnekin ja huijari ilmoittaa maksavansa kaikki siitä koituvat kulut, mutta todellisuudessa maksumieheksi joutuukin lopulta uhri, eikä ostaja ole alunperinkään ollut kiinnostunut myynnissä olevasta tuotteesta, vaan kyseessä ovat olleet aivan eri intressit.

Vinkkejä huijauksilta välttymiseen

Mitä taitavammiksi kyberrikolliset kehittyvät, sitä haastavammaksi käy huijausten tunnistaminen. Kokeneetkin netinkäyttäjät saattavat haksahtaa huijaukseen sen ollessa tarpeeksi ovela, mutta yleisesti ottaen niiltä välttyminen on kuitenkin melko helppoa, kun muistaa noudattaa määrättyjä varotoimia.

1. Tarkista jokaisen viestin alkuperä. Älä milloinkaan klikkaa sellaisten sähköpostien linkkejä, joiden lähettäjästä et voi olla sataprosenttisen varma. Vaikka lähettäjä ei antaisikaan syytä epäilyyn, ei yksikään luotettava taho ota asiakkaisiin yhteyttä verkossa pyytääkseen salasanoja tai muita tärkeitä henkilötietoja.
2. Hyödynnä VPN-yhteyttä. Yhä useammat käyttävät internetiä VPN-yhteyden välityksellä, joka antaa ylimääräistä suojaa surffailuun. IPSec VPN muodostaa turvallisen yhteyden verkon kautta lisäten salauksen laitteiden välille. Näin huijarit eivät kykene näkemään todellista IP-osoitettasi tai muitakaan tietojasi, jolloin surffailu on anonyymiä ja siten turvallisempaa.
3. Suhtaudu varauksella mainoksiin ja ponnahdusikkunoihin. Etenkin sellaiset ilmoitukset, joissa kehotetaan toimimaan mahdollisimman nopeasti tai joiden sulkeminen tuntuu erityisen hankalalta, ovat todennäköisesti huijareiden tehtailemia. Pidä huoli siitä, että laitteellasi on ladattuna ja päivitettynä ajan tasalle kunnollinen virustorjuntaohjelma, joka on hankittu viralliselta palveluntarjoajalta.
4. Älä koskaan maksa ennakkomaksuja. Etenkin sosiaalisen median huijauksissa saattaa törmätä pyyntöihin suorittaa jokin maksu ennakkoon. Älä milloinkaan suostu maksamaan tällaisia etukäteismaksuja tai mitään muitakaan maksuja tuntemattomalle taholle, ennen kuin olet saanut tuotteen tai varmistunut muilla tavoin siitä, että vastapuoli on liikkeellä vilpittömästi.
5. Älä ota vastaan neuvoja tuntemattomilta tahoilta. Valitettava tosiasia on se, ettei internetissä pidä luottaa keneenkään. Jos tarvitset esimerkiksi sijoitusneuvontaa tai teknistä apua, on silloin käännyttävä luotettavan tahon puoleen, joka toimii laillisesti ja eettisesti asiakkaan etujen mukaisesti. On varmaa, että moni muukin taho olisi valmis auttamaan tilanteessa, mutta riskinä on silloin se, että asiakkaan edun ohi ajaakin huijarin halu päästä käsiksi uhrin rahoihin.

Nyrkkisääntönä maalaisjärki

Oli huijauksen muoto mikä hyvänsä, ovat useimmat petokset vältettävissä pitämällä mielessä vanha nyrkkisääntö: Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti on sitä. Mikäli epäilet joutuneesi huijauksen kohteeksi, on siitä välittömästi ilmoitettava poliisille. Valitettavasti vielä nykypäivänäkin nolous tai pelko siitä, että ystävät ja sukulaiset saavat tietää rikoksesta, saa monet petoksen uhrit vaikenemaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vain asiasta kertomalla voimme antaa viranomaisille tarvittavat tiedot, joilla kyberrikollisuutta voidaan lähteä kitkemään.