Suomalaisten illat käyvät yhä kalliimmiksi: Striimaus, pelit ja TV taistelevat samoista minuuteista

Suomalainen olohuone on muuttunut taistelukentäksi, jossa palkintona ei ole enää pelkkä katsojan huomio vaan hänen koko iltansa. Kilpailu ei käydä enää kanavalta toiselle, vaan aivan eri formaattien välillä: perinteinen televisio, suoratoistopalvelut, some ja pelaaminen kilpailevat kaikki samoista, yhä niukemmiksi käyvistä illan tunneista. Se, mihin nämä tunnit lopulta päätyvät, kertoo yhtä paljon suomalaisten arjen muutoksesta kuin mikään yksittäinen ohjelma tai sovellus erikseen.

Televisio pitää yhä pintansa, mutta rooli on muuttunut

Finnpanelin mittausten mukaan varsinaisten tv-kanavien katselu on Suomessa edelleen merkittävää, keskimäärin reilut kaksi tuntia päivässä. Se ei kuitenkaan ole enää koko kuva: television niin sanottu muu käyttö, eli suoratoistopalvelut, tallenteet ja muu ruudulla tapahtuva ajanvietto television kautta, on kasvanut tasaisesti vuosi toisensa jälkeen ja lähestyy jo perinteisen kanavakatselun tuntimääriä. Ruutu on siis edelleen olohuoneen keskiössä, mutta se, mitä ruudulla katsotaan, on muuttunut tunnistamattomaksi verrattuna vielä kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen.

Muutos ei ole tapahtunut yhdessä yössä, vaan se on ollut hidas ja tasainen siirtymä, joka on kiihtynyt erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Perheet, jotka aiemmin kokoontuivat television ääreen tiettyyn kellonaikaan, katsovat nykyään yhä useammin sisältöä silloin kun se itselle sopii, mikä on murtanut koko perinteisen prime time -ajattelun perusteita.

Tämä murros näkyy erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä, joille perinteinen kanavapaikka ei ole koskaan ollut yhtä itsestään selvä valinta kuin vanhemmille katsojasukupolville.

Pelaaminen vie yhä suuremman siivun illasta

Tampereen yliopiston Pelaajabarometri 2024 paljastaa, kuinka merkittävä osa suomalaisten vapaa-ajasta kuluu nykyään digitaalisen pelaamisen parissa. Suomalaiset käyttivät pelaamiseen keskimäärin 6,2 tuntia viikossa, mutta luku vaihtelee huomattavasti ikäryhmittäin: 20–29-vuotiaiden joukossa viikoittainen pelaamiseen käytetty aika nousi peräti 14,2 tuntiin. Mobiilipelien pelaaminen on erityisen laajalle levinnyttä. Jopa 47 prosenttia tutkimukseen osallistuneista suomalaisista pelasi aktiivisesti mobiilipelejä. Luku on kasvanut tasaisesti joka vuosi, mikä kertoo siitä, että pelaamisesta on tullut yhä useammalle suomalaiselle yhtä arkinen iltapuuhaa kuin television katselusta tai some-selailusta.

Nämä luvut selittävät osaltaan, miksi tv-tuottajat ja suoratoistopalvelut joutuvat suunnittelemaan sisältöään entistä tarkemmin: kilpailijana ei ole enää vain naapurikanavan ohjelma, vaan puhelimessa auki oleva peli, olipa kyse sitten mobiilipelistä, nyestecasino kaltaisesta sivustosta tai jostain muusta digitaalisesta ajanvietteestä, joka vie huomion täysin toisenlaiseen suuntaan.

Some ja lyhytvideot pilkkovat illan entistä pienempiin paloihin

Sosiaalisen median rooli iltarutiinissa on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Lyhyet videoformaatit ovat totuttaneet katsojat pieniin, muutaman kymmenen sekunnin annoksiin viihdettä, mikä on osaltaan muokannut myös sitä, millaista sisältöä pidempimuotoiset alustat tuottavat. Samaan aikaan esimerkiksi YouTube-videoiden keskipituus on ollut nousussa, mikä kertoo siitä, että katsojat eivät suinkaan hae vain lyhyitä annoksia. Moni kaipaa edelleen myös pidempää, syventävää sisältöä silloin kun aikaa löytyy.

Tämä kahtiajako on itse asiassa yksi mielenkiintoisimmista havainnoista koko viihdekentän murroksessa: samaan aikaan kun osa yleisöstä siirtyy yhä lyhyempiin annoksiin, toinen osa hakeutuu entistä pidempien, syventävien formaattien pariin. Kumpikin trendi kasvaa rinnakkain, eikä kumpikaan näytä syrjäyttävän toista.

Tästä ilmiöstä, jossa nopea ja hidas viihde kasvavat rinnakkain toisilleen vastakkaisiin suuntiin, on kirjoitettu tarkemmin aiemmassa artikkelissamme kaikki nopea viihde nostaa päätään, mutta YouTube-videot pitenevät – mistä tämä johtuu?, joka avaa ilmiön taustoja tarkemmin.

Illan loppupuoli kuuluu yhä useammalle eri formaatille

Kun katsotaan, miten suomalainen tyypillisesti viettää iltansa vuonna 2026, kuva on huomattavasti pirstaleisempi kuin vielä vuosikymmen sitten. Alkuilta saattaa mennä tutun sarjan tai uutislähetyksen parissa, mutta myöhempi ilta jakautuu yhä useammin usean eri asian kesken: some-syötteen selailua, pelin pelaamista, tai jonkin muun digitaalisen ajanvietteen parissa vietettyä aikaa. Ruutu ei ole enää yhden ohjelman hallitsema tila vaan alusta, joka voi vallata myös pelit tai tuhannet muut aikuisille suunnatut sovellukset ja pelimuodot, ihan samalla tavalla kuin mikä tahansa muu digitaalinen ajanviete.

Miksi kilpailu vain kiristyy?

Jokainen uusi formaatti, joka onnistuu vangitsemaan katsojan huomion edes kymmeneksi minuutiksi, on pois jostain muusta: toisesta ohjelmasta, toisesta sovelluksesta tai toisesta alustasta. Tämä on juuri se dynamiikka, joka pakottaa perinteiset tv-tuottajat, suoratoistopalvelut ja sovelluskehittäjät kilpailemaan entistä aggressiivisemmin samasta, rajallisesta resurssista: suomalaisen illan minuuteista.

Mainostajien ja sisällöntuottajien näkökulmasta tilanne on kaksijakoinen. Yhtäältä yleisö on saatavilla enemmän tunteja vuorokaudesta kuin koskaan, koska ruutuja on joka huoneessa ja taskussa. Toisaalta juuri se sama yleisö on entistä vaikeampi sitouttaa yhteen ainoaan formaattiin pidemmäksi aikaa, koska vaihtoehtoja on kirjaimellisesti loputtomasti yhden napautuksen päässä.

Yhteenveto

Suomalaisen illan taistelu ei ole enää yhden mediamuodon sisäinen kilpailu, vaan täysin eri formaattien välinen vääntö samoista minuuteista. Televisio pitää yhä pintansa, mutta sen rinnalla pelaaminen, suoratoisto ja lyhytvideot vievät kasvavan siivun suomalaisten illoista, ja jokainen uusi sovellus tai alusta, joka onnistuu sieppaamaan edes hetken huomion, tekee kilpailusta entistä tiukempaa kaikille mukana oleville. Seuraavien vuosien aikana tämä pirstaloituminen tuskin hidastuu, sillä uusia formaatteja ja alustoja syntyy jatkuvasti lisää.