Suomalaiset pelimestarit – uusi tutkimus paljastaa yllättävän ilmiön

Useat nuorista suomalaisista aikuisista ovat kuulleet varmasti CS2 eli Counter-Strike pelistä ja sen kautta myös ainakin Aleksi Virolaisesta, tai DOTA2 pelistä ja paristakin suomalaisesta pelimiljonääristä. Suomalaiset ovatkin nousseet mestareiksi erilaisissa verkkopohjaisissa peleissä, ja tuore analyysi on nostanut ilmiön uudelle tasolle. Tutkijat kertovat, että ilmiö ei ole syntynyt sattumalta, vaan se on vuosien kehityksen ja kulttuuristen tekijöiden tulos. Pelaaminen on Suomessa arkipäivää, ja lähes koko väestö osallistuu siihen tavalla tai toisella.

Jos vielä 80-luvun alussa pelaaminen oli tarkoitettu vain teineille ja lapsille, on nykyajan pelaaminen mahdollista kaikissa ikäluokissa ja monelle sitä kautta on löytynyt myös ammatti. Eivätkä suomalaiset pelaa ainoastaan määrällisesti paljon, vaan suomalaiset myös menestyvät kansakuntana hyvin. Analyysissä käydäänkin läpi suomalaisten pelaajien kykyä analysoimiseen, yhteistyöhön sekä kykyyn ennakoida vastustajan liikkeitä.

Tutkimusryhmä analysoi tuhansia pelitilanteita useissa eri suosituissa sotastrategiapeleissä. Tulokset osoittivat suomalaisten tekevän keskimääräistä vähemmän impulsiivisia virheitä paineen alla. Suomalainen pelitapa perustuu pitkäjänteisyyteen ja resurssien tarkkaan hallintaan. Pelaajat eivät hae nopeita voittoja vaan rakentavat vankan pohjan menestykselle. Vaikka tämä kyseinen tutkimus keskittyi yhteen pelilajiin, ovat suomalaiset muutenkin pelihullua kansaa.

Pelaamisesta on tullut harrastus

Uusimmat tutkimukset ovat nostaneet esille huiman 98,2 % lukeman. Se antaa väittämän, että lähes kaikki suomalaiset aikuiset pelaisivat jotain, ja kohtuullisen säännöllisesti. Pelaaminen sisältää niin arvat, lautapelit, pihapelit, pc-pelit, konsolit, onlinepelit kuin myös rahapelit kuten Buusti Kasino ja keskimääräinen peliaika on näiden kaikkien myötä noussut jopa seitsemään tuntiin viikossa. Itseasiassa koko ruutuaika on kasvanut, vaikkakin perinteisen television katselu onkin vähentynyt.

Verkkopelaaminen on kasvanut erityisesti nuorempien sukupolvien keskuudessa, mutta myös aikuiset ovat aktiivisia pelaajia. Yli puolet aikuisväestöstä osallistuu verkkopelaamiseen, mikä kertoo pelikulttuurin vahvasta asemasta suomalaisessa arjessa. Eikä se ole mikään ihme, onhan käytännössä jokaisella aikuisella suomalaisella pelikone taskussa lähes koko valveillaoloajan. Ja pelikone älypuhelin todellakin on, eikä tarvitse edes ostaa sitä parasta älypuhelinta, vaan jo perusluokan 200-300 euron älypuhelin toimii aivan hyvin arkisena pelikoneena.

Suomalaisten vahvuus verkkostrategiapeleissä perustuu pitkälti kulttuurisiin ja koulutuksellisiin tekijöihin. Koulutusjärjestelmä painottaa analyyttistä ajattelua ja ongelmanratkaisua, mikä näkyy suoraan pelaamisessa. Siksi tämä kehitys onkin näkyvillä vasta nyt, sillä pelaaminen on hiljakseen löytänyt nykypelaamisen jalansijat suomalaisessa yhteiskunnassa viimeisten 40 vuoden aikana. Alkuaikojen pelaamisen kielteisestä ilmapiiristä nykyaikaiseen ammattipelaamiseen.

Lisäksi suomalainen pelikulttuuri suosii rauhallista ja harkitsevaa lähestymistapaa. Pelaajat eivät välttämättä reagoi nopeasti, vaan rakentavat strategioita pitkällä aikavälillä. Tämä antaa heille etulyöntiaseman peleissä, joissa kärsivällisyys ja suunnitelmallisuus ratkaisevat, kylläkin suomalaisten menestys edellä mainitussa CS2 pelissä viestittää myös muita vaihtoehtoja, ja ensi vuonna Suomeen tuleva suomalainen kasinolisenssi antaa suomalaisille e-urheilun tiimeille lisäbuustin mahdollisten sponsorirahojen kautta – nähdäänkö siis suomalaisia joukkueita uudelleen esimerkiksi League of Legends Eurokentillä?

Myös yhteistyö on keskeinen osa suomalaista pelimenestystä. Monissa verkkostrategiapeleissä tiimityö on ratkaisevaa, ja suomalaiset pelaajat tunnetaan kyvystään toimia tehokkaasti ryhmässä. Eikä se rajoitu vain pelaamiseen – kiitos todennäköisesti on sekä koulujärjestelmästä että asevelvollisuudesta, joiden kautta aikuiset suomalaiset ovat omaksuneet ajattelumalleja yhdessä tekemiseen.

Strategiapelien asiantuntijat korostavatkin, että suomalaisten menestys ei perustu pelkkään onneen. He analysoivat pelidataa ja vastustajien liikkeitä erittäin järjestelmällisesti. Monet suomalaiset viettävät tunteja hiomalla taktiikoitaan ennen varsinaista suoritusta.

Suomalaisten valttikortit:

–          Analyyttinen ajattelutapa: Kyky pilkkoa suuret ongelmat hallittaviin osiin ja ratkaista ne järjestyksessä.

–          Kärsivällisyys paineen alla: Rauhallisuus säilyy silloinkin, kun vastustaja painostaa voimakkaasti kaikilla rintamilla.

–          Resurssien optimointi: Syvä ymmärrys pelien talousmalleista ja tehokkaasta raaka-aineiden käytöstä voittoon.

–          Yhteisöllinen tuki: Aktiiviset kotimaiset pelifoorumit ja yhteisöt, joissa tietoa jaetaan avoimesti kaikille.

–          Tekninen taituruus: Korkea digitaalinen lukutaito, joka helpottaa pelien teknisten hienouksien ja mekaniikkojen omaksumista.

Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että suurin osa suomalaisista pelaa täysin viihteeksi, ajankuluksi. Silloin valinnassa voivat olla Netflixin pelit tai pelit, joita Google Play tuo esille. Läheskään jokainen suomalainen ei pelaa tavoitteellisesti, vaan pelaaminen on viihteellistä. On sitten pelinä rahapeleistä kolikkopelit tai koti-illan monopolisessiot.

Strategiapelaamisen tulevaisuus Suomessa

Suomen asema strategiapelien suurvaltana saattaa vahvistua entisestään tulevina vuosina. Uudet pelaajasukupolvet ottavat mallia kokeneimmista mestareista ja kehittävät omia tyylejään. Suomalainen peli-identiteetillä on mahdollisuudet kasvaa vahvaksi brändiksi kansainvälisessä e-urheilussa. Tästä on jo nähtävillä hyviä esimerkkejä, kun esimerkiksi Suomen kuuluisan e-urheilu organisaatio ENCE lähti uudistamaan omaan toimintaansa kohti entistä suomalaisemmaksi.

E-urheilu onkin nykyään vakavasti otettava ammattivaihtoehto monelle nuorelle lahjakkuudelle. Strategiapelit tarjoavat mahdollisuuden menestyä ilman salamannopeita refleksejä, jos äly riittää. Suomi on erinomainen paikka kehittyä tässä lajissa hyvien puitteiden ansiosta. Valtio ja kunnat tunnistavat pelialan merkityksen taloudelle ja kulttuurille, eikä e-urheilussa ole kyse enää vain pelaajista, vaan organisaatiot tarvitsevat osaajan myös mentaalipuolen harjoitteille, ravinnolla ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, markkinoinnille – e-urheilu organisaatio on yritys, joka mahdollistaa monenlaiset työpaikat.

Strateginen peliosaaminen ei rajoitu vain peleihin vaan se hyödyttää myös työelämässä. Monet työnantajat arvostavat kykyä tehdä nopeita päätöksiä monimutkaisissa tilanteissa. Pelien parissa opitut taidot kääntyvät suoraan projektinhallinnan ja johtamisen osaamiseksi, mutta tässä vaiheessa kannattaa kuitenkin olla vielä hieman varovainen mitä omaan CV:n osaamislistalle kirjoittaa.

Tätä nykyä suomalaisten suosituimmat pelityypit ovat:

–          Sosiaaliset alustat: Roblox ja vastaavat ympäristöt, joissa luovuus ja kanssakäyminen ovat keskiössä.

–          Strategia- ja selviytymispelit: Last War ja Clash Royale, jotka vaativat taktista osaamista ja pitkäjänteisyyttä.

–          Paikkatietoon perustuvat pelit: Pokémon Go, joka yhdistää fyysisen liikkumisen ja virtuaalisen maailman saumattomasti.

–          Kilpailulliset räiskintäpelit: Call of Duty ja PUBG Mobile, joissa nopeus ja tarkkuus ratkaisevat voittajan.

–          Hypercasual-pulmapelit: Block Blast ja Candy Crush, jotka sopivat täydellisesti nopeaan viihtymiseen missä tahansa.

Suomalainen pelaaminen ja pelit muuttuvat

Suomalaiset ovat myös siirtymässä entistä enemmän mobiilipelaamisen puolelle. PC- ja konsolipelit ovat tietenkin yhä mukana vapaa-ajan tuntien kamppailussa, mutta mobiilipelaamien on kasvattanut pelivalikoimansa niin laajaksi, että siellä on saatavilla niin ne kasinopelit, strategiapelit kuin ammattimaisen pelaamisen pelit kuten vaikkapa COD Mobile ja monet muut vastaavat. Pelaaminen on siis alati kehittyvä kokonaisuus, jonka kautta myös suomalaisten pelaaminen mukautuu muutokselle.

Tulevaisuudessa näemme todennäköisesti entistä monimutkaisempia pelejä, jotka haastavat ihmismielen rajat, mutta toisaalta mitä todennäköisemmin peruspelaaminen pohjautuu helppouteen ja nopeuteen jatkossakin. Suomalaiset ovat valmiita ottamaan haasteet vastaan uteliaisuudella ja innolla. Strategiapelit ovat enemmän kuin pelkkää viihdettä; ne ovat älyllistä kilpailua parhaimmillaan. Siksi suomalaiset tulevat jatkossakin pelaamaan myös kolikkopelejä, ja nykyiset top-pelit kuten Pokemon, Roblox ja muut vastaavat ovat varmasti eniten pelattujen pelien joukossa. Suomi ei ole pelkästään kuluttaja, vaan myös merkittävä tuottaja maailmanlaajuisilla mobiilipelimarkkinoilla. Kotimaiset studiot, kuten Supercell ja Rovio, kehittävät jatkuvasti pelejä, jotka päätyvät suomalaisten suosikkilistoille.