Duudsoni Jukka Hildénin tapaus kertoo tekoälyn, rahapelipetoksen ja valeprofiilien symbioosista

Tekoäly on kehittänyt paljon erilaisia keinoja luoda valeprofiileja ja deepfake-videoita. Yksi tällaisen toiminnan uhriksi joutuneista suomalaisista julkkiksista on Jukka Hildén, josta on tehty tekoälyn avulla nettikasinon mainoskasvo. Hän itse on tiukasti kieltänyt olevansa oikeasti videoilla ja kertonut julkisesti, että kyseessä on huijaus.

AI:n kehitys on ollut niin nopeaa, että vain muutamassa vuodessa sillä tehdyistä videoista on tullut uskottavia. Tulevaisuudessa tulemme todennäköisesti näkemään koko illan elokuvia, jotka on tehty pitkälti tekoälyn avulla. Voi olla hyvinkin mahdollista, että kohta jotkin elokuvatähdistä on täysin tekoälyn luomuksia.

Tämä saattaa olla sekä uhka että mahdollisuus. Esimerkiksi nykyään ei voi enää tietää, onko puhelun toisessa päässä oikea ihminen. Samoin netissä ostoksia tehdessä voi olla hankala määritellä, onko kyseessä todellakin luotettava verkkokauppa. Myös Trustly kasinot saattavat joutua kiristämään turvatoimiaan, jos tekoälyn avulla opitaan hakkeroimaan verkkopankkitunnuksia.

Miten Jukka Hildén joutui deepfake-videoihin?

Olet saattanut nettiä selatessasi huomata kasinomainoksen, jossa Duudsoneista tuttu Jukka Hildén mainostaa nettikasinoa. Noin pari vuotta sitten nettiin ilmestyi deepfake-video, jossa tätä tunnettua henkilöä käytettiin törkeästi hyväkseen mainoskasvona. Juuri tällaiset ongelmat tulevat tekoälyn kehityksen myötä yleistymään tulevaisuudessa.

Hän itse sanoi yllättyneensä tilanteesta, eikä ollut uskoa silmiään. Onneksi Hildén ymmärsi raportoida välittömästi tilanteesta seuraajilleen sosiaalisessa mediassa. Hänellä on kuitenkin paljon nuoria faneja, jotka seuraavat Hildénin toimintaa sekä valkokankaalla että sosiaalisessa mediassa.

Yllättävintä tässä tapauksessa on se, että mainosvideo ehti pyöriä jonkin aikaa monissa suosituissa sosiaalisen median kanavissa. Se oli nähty ainakin Facebookissa ja Instagramissa sekä Ylilaudalla, joka on tunnettu muutoinkin kyseenalaisesta sisällöstään. Tätä voi pitää pettymyksenä, sillä luulisi tunnettujen digitaalisten alustojen huolehtivan käyttäjiensä turvallisuudesta.

Muutkin suomalaiset julkisuuden henkilöt ovat joutuneet vastaavan petoksen keulakuviksi

Jukka Hildén ei tietenkään ole ainoa suomalainen julkisuuden henkilö, joka on joutunut tällaisen toiminnan uhriksi. Häntä aiemmin esimerkiksi maamme presidentit Sauli Niinistö sekä Alexander Stubb on valjastettu sijoitushuijauksen mainoskasvoiksi. Kyseessä oli hyvin samantapainen petos, jossa kuuluisat ihmiset mainostivat epämääräisiä digitaalisia palveluita. Videoiden yhteydessä oli linkki, jota kautta huijarit pyrkivät houkuttelemaan herkkäuskoisia ihmisiä siirtymään huijaussivustolle.

Heidän lisäksi myös Petteri Orpo on eräällä deepfake-videolla mainostanut mobiilisovellusta ja luvannut sen olevan helppo tapa tienata rahaa puhelimella. Tämänkin videon oheen oli laitettu linkki, jonka kautta huijauksen uhrin toivottiin lisäävänsä henkilökohtaisia tietoja sille varattuun lomakkeeseen. Jos joku erehtyi tekemään näin, hän sai huijarilta puhelun, jossa pyrittiin manipuloimalla rahastamaan uhria. Kukaan ei tiedä, erehtyikö joku suomalainen näiden deepfake-videon uhriksi. Harva kuitenkaan haluaa myöntää, mikäli on tullut huijatuksi internetissä.

Koska tekoäly on vielä kohtuullisen uutta teknologiaa, Hildén ja kumppanit eivät todellakaan tule jäämään viimeisiksi julkisuuden henkilöiksi, joista tehdään uskottavia deepfake-videoita. Jos verkkorikolliset onnistuvat onkimaan aivan tavallisista ihmisistä kuvia ja ääninäytteitä netistä, he voivat mallintaa käytännössä ketä tahansa. Vaikka et olisi julkisuuden henkilö, kannattaa pohtia myös tätä aina silloin, kun jaat kuvia tai videoita itsestäsi sosiaalisessa mediassa. Kuka tahansa voi napata niistä ääni- ja kuvanäytteitä sinusta ja yrittää huijata lähimmäisiäsi.

Tekoälyllä yhä suurempi rooli erilaisissa huijauksissa

Jo tällä hetkellä sinulle saattaa soittaa ihminen, joka väittää olevansa nettikasinon asiakaspalvelija tai vakuutusten myyjä. Tekoäly on kyetty valjastamaan huijauksiin, jossa tekoälyllä luotu botti pystyy keskustelemaan suomeksi ihmisen kanssa reaaliajassa suhteellisen luontevasti. Samoin nettisivuja ja sähköposteja on helppo jäljitellä tekoälyn avulla.

Samoin videopuheluihin on tullut ominaisuus, jossa soittajan kasvot voidaan korvata täysin tekoälyn avulla. Näin ollen voi olla mahdollista, ettei kohta enää tiedä, kuka oikeasti on langan toisessa päässä. Huijarit saattavat käyttää tällaista teknologiaa hyväkseen näyttääkseen joltain kuuluisalta henkilöltä, kuten Ville Haapasalolta tai Beata Leppilampelta. Tuttujen kasvojen avulla huijarit saattavat pystyä luomaan luottamussuhteen esimerkiksi johonkin syrjäytyneeseen nuoreen tai muihin yksinäisiin ihmisiin. Jokainen voi tietysti arvata, mikä tällaisen toiminnan päämääränä on.

Tulevaisuudessa uskottavia keinoja on olemassa yhä enemmän, mikä luo haasteita kaikille digitaalisille alustoille. Sekä ääni että videokuva voidaan muuntaa jopa reaaliajassa muistuttamaan ketä tahansa ihmistä. Tämän takia kannattaa olla yhä varovaisempi, ettei jaa omia henkilökohtaisia tietojaan edes tuttujen tai mukavilta vaikuttavien kuuluisuuksien kanssa netin välityksellä.

Jukka Hildénin, Stubbin, Niinistön ja Orpon ovat ennakkotapauksia

Jukka Hildénin tapaus osoittaa sen, kuinka nopeasti verkkorikolliset kehittävät toimintaansa. Tekoäly on vakava ongelma varsinkin tietoturvan kannalta, koska se mahdollistaa aikaisempaa taidokkaammat petokset. Jo nyt voi olla erittäin vaikea erottaa, onko kyseessä deepfake-video tai onko puhelun toisessa päässä oikea ihminen. AI tekee huijauksista aiempaa vaikeammin tunnistettavia.

Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että deepfake-videoiden avulla julkisuuden henkilöitä käytetään luvatta esimerkiksi rahapelien ja sijoitushuijausten mainoskasvoina. Toisin sanoen huijarit etsivät sellaisia digitaalisia palveluita, joissa rahat liikkuvat digitaalisesti. Tässä mielessä on mielenkiintoista tietää, minne kaikkialle tekoälyn avulla tehtävät petokset tulevat ulottamaan lonkeronsa. Voi hyvinkin olla, että tulevaisuudessa netin ruoka – ja vaatekaupat ovat myös verkkorikollisten toimien kohteena.

Pelottavinta tässä kaikessa on se, että tekoälyn mahdollistamat huijaukset eivät rajoitu pelkkiin videoihin, vaan ulottuvat myös puheluihin, verkkosivuihin ja kaikenlaiseen digitaaliseen viestintään. Jo lähitulevaisuudessa saattaa olla mahdollista, että vain fyysinen läsnäolo voi varmistaa sen, että kyseessä on oikea ihminen. Kun sekä ääntä että kuvaa voidaan muokata reaaliajassa, muiden ihmisten henkilöllisyyden varmentaminen digitaalisessa ympäristössä vaikeutuu merkittävästi. Yksi ratkaisu tähän voi olla verkkopankkien avulla tapahtuva vahva tunnistautuminen ja erilaiset biometriikkaan perustuvat henkilöllisyyden varmentamisjärjestelmät.